Liikenneturvallisuus

Hevosella liikenteessä - pimeät illat

Suomen Matkaratsastusseura (SuMaRa) järjesti syyskokouksensa yhteydessä tärkeän luennon liikenneturvallisuudesta yhdessä Liikenneturvan kanssa marraskuussa 2006. Luennoitsijana toimi Pekka Puustinen liikenneturvasta. SuMaRa:n jäsenistö esitti kysymyksiä ja kommentteja hevosella liikkumisesta, ja Pekka kertoi oikeista vaihtoehdoista sekä lain määräyksistä.

Pekka kertoi, että liikenteessä kuolee vuosittain 450 ihmistä. Näistä kuolemantapauksista noin puolet on helposti vältettävissä asennemuutoksilla ja liikennesääntöjen noudattamisella, ja puolet ovat tapaturmia, vahinkoja joita on hankala estää.

Ihmiset voidaan jakaa liikenteessä liikkujina kahteen ryhmään: A-ryhmä ovat niitä jotka noudattavat liikennesääntöjä, ajavat nopeusrajoitusten mukaan ja jotka pyrkivät itse olemaan säntillisiä. Tämän ryhmän edustajat kuolevat liikenteessä esim hirvikolareissa tai toisen osapuolen aiheuttamina.

B-ryhmään luetaan edellisen vastakohdat: ylinopeutta ajavat, liikennesäännöistä piittaamattomat, kiirehtijät, oikaisijat, juovuksissa ajavat jne. Tämän ryhmän edustajat ovat usein aiheuttamassa vaaratilanteita ja sitämyöden myös syyllisiä kuolemantapausiin. Kumpaan ryhmään sinä itse kuulut?

Hevonen liikenteessä – rajoitukset ja oikeudet

Periaatteessa hevosella voi liikkua missä tahansa, sen takaa jokamiehenoikeus, joka koskee yksityishenkilöitä. Jos ratsastuskerho tai muu vastaava yhteisö järjestää retken tai kilpailut, se vaatii aina luvan maanomistajilta. Yritykset ja yhteisöt eivät kuulu jokamiehenoikeuden piiriin.

Ratsastaessa tai hevosta talutettaessa on voimassa jokamiehenoikeus; oikeus oleskella ja liikkua toisen maalla tilapäisesti aiheuttamatta vahinkoa tai harmia. Jokamiehenoikeus koskee hevosta ratsailla, ei kärryillä.

Ratsastaminen ei ole sallittua kevyenliikenteenväylillä jossa on pyöräilijän tai jalankulkijan liikennemerkki, jos sitä ei ole erikseen sallittu ratsastamista osoittavalla kyltillä.

Jos ratsastusta ei ole erikseen sallittu kevyenliikenteenväylällä, ratsukon tulee ratsastaa moottoriajoneuvojen väylällä. Tiellä tulee aina ratsastaa tien oikealla puolella. Kun ratsastaja taluttaa hevosta hänen tulee kävellä tien vasenta puolta samoin kuin jalankulkijan.

Ratsukko ei ole kulkuneuvo, mutta jos hevonen vetää kärryjä, se rinnastetaan kulkuneuvoihin. Periaatteena on se, että jos hevosen perässä on vedettävänä mitä tahansa (vossikka, vaunut, reki, kärryt) niin se rinnastetaan aina kulkuneuvoon. Kulkuneuvoa koskevat samat liikennesäännöt kuin autojakin. Liikkuminen kärryjen kanssa kevyenliikenteenväylällä on kiellettyä, vaikka siinä olisi ratsastuksen salliva liikennemerkki.

Vossikka tai ponin/hevosen vetämä kärry lasketaan kulkuneuvoksi ja silloin liikenteessä tulee käyttää tien oikeaa laitaa. Kannattaa muistaa, että hevosajoneuvolla ajettaessa vaunussa, ravikärryssä ja reessä tulee olla heijastimet. Määräysten mukaan edessä tulee olla valkoiset heijastimet ja takana punaiset. Niihin on olemassa EU-standardit.

Liikennemerkit (varoituskolmiot, stop-merkit, suojatien liikennemerkit) koskevat autoilijoiden lisäksi myös kaikkia hevosella liikkujia.

Auton ja ratsukon kohtaaminen liikenteessä

Hevonen voi olla arvaamaton! Tuttukin hevonen voi olla erittäin arvaamaton toisenlaisissa tilanteissa. Hevosen liikkeet ovat nopeita ja voimakkaita, eläin on hyvin ennakoimaton. Rauhallinen ja tottunut hevonen voi jonain päivänä säikähtää, vaikka se muutoin käyttäytyisi aivan rauhallisesti tai olisi tottunut liikenteeseen. Hevonen ei pakoon lähtiessään mieti mikä pakosuunta olisi järkevin, vaan saattaa paeta minne vain, esimerkiksi syvään ojaan tai jopa suoraan lähestyvän ajoneuvon eteen.

Hevosella on hyvä kuulo, mutta näkökenttä on rajallinen. Hevonen voi kokea pienetkin esineet isona uhkana.

Autonkuljettajan tulee aina ottaa katsekontakti ratsastajaan. Ratsastaja samoin voi pyytää kuljettajaa pysähtymään - paikallaan olevalla pystyyn nostetulla kädellä. Ratsastaja voi antaa luvan ohittaa liikkuvalla, pyörivällä kädellä.

Kohdatessasi autolla ratsukon, ohita hevonen niin että vastakkaisella kaistalla ei ole liikennettä. Ohittajan tulee varmistaa että välimatka hevoseen säilyy ohituksenkin jälkeen riittävänä, hevosen eteen ei siis tule kiilata.

Kun tulet autolla hevosta vastaan, vaihda pimeässä lähivaloille, koska hevonen voi häikäistyä kaukovaloista. Muiden tielläliikkujien on hyvä huomioida, että hevonen on hirveäkin suurempi eläin. Alennetaan ajonopeutta ja kunnioitetaan hevosta, kun sen kohtaa liikenteessä. Muistetaan, että hevosella on ratsastajakin mukana, joka monesti on lapsi tai nuori.

Perusperiaate on se, että aina siirrytään hevosella käytiin, kun kohdataan joku toinen liikenteessä – auto, kävelijä, pyöräilijä, toinen hevonen yms. Vastavuoroisesti voi odottaa, että jalankulkijat ja pyöräilijät yhtä hyvin kuin moottoriajoneuvon kuljettajat ottavat hevoset erityisesti huomioon. Liikennemerkit (varoituskolmiot, stop-merkit, suojatien liikennemerkit) koskevat autoilijoiden lisäksi myös kaikkia hevosella liikkujia.

Heijastimet ja niiden käyttö

Heijastimen käyttäjä näkyy auton kaukovaloissa noin 300 metrin päähän. Ilman heijastinta näkyvyys on kaukovaloissa noin 100 metriä. Lähivaloissa heijastimen käyttäjä näkyy 120 metrin päähän, ja ilman heijastinta näkyvyys on vain noin 45 metriä. Autoilija ei ehdi edes jarruttamaan 50 km/h vauhdissa, jos heijastimia ei käytetä lainkaan!

Heijastimien tulisi olla mahdollisimman alhaalla hevosessa, eli sen jaloissa. Pekka kertoi että nykyaikaisten autojen valot on suunnattu niin, että suurin näkyvyysalue on puolen metrin korkeudella maasta. Tärkeintä on ilmaista useammalla heijastimilla, että liikkuja on ratsukko, ja sijoittaa heijastimia monipuolisesti, kuitenkin erityisesti hevosen jalkoihin.

Kaikissa heijastimissa tulee olla CE-merkintä – heijastimissa on tosi paljon eroja! CE-merkintä takaa sen, että heijastin on testatusti toimiva, eikä mikään ”lelu”. Ilman CE-merkintää olevat heijastimet voivat olla hyvinkin heijastimen näköisiä, mutta pimeässä niiden näkyvyys on todella paljon huonompi kuin aitojen, hyväksyttyjen ja testattujen heijastimien. Tarkista siis aina ostaessasi heijastinta tai mitä tahansa heijastavaa tuotetta, että tuotteen pakkauksessa tai itse tuotteessa on CE-hyväksyntä.

Jos tulet tarkastamaan hevosta trailerissa matkan aikana, yritä etsiä pysähtymiselle turvallinen levennys, bussipysäkki tai vastaava alue. Jos pimeässä joudut tarkastamaan hevosta matkan aikana, ja joudut pysähtymään tien reunaan, sinulla olisi hyvä olla päällä heijastava huomioliivi – olethan siinä tapauksessa jalankulkija, kun nouset pois autosta. Jos pysäytät pimeässä auton ja trailerin tien varteen, laita aina parkkivalot päälle. Älä käytä autossa pysähtyessäsi lyhyitä valoja, koska parkkivaloja käytettäessä vastaantuleva auto voi silloin ajaa sinua kohti pitkillä valoilla, ja näkee koko ajan mitä esim auton vieressä tapahtuu. Kun vastaantuleva auto ei käytä pitkiä valoja, hän näkee vasta liian lyhyen matkan päästä, mitä auton vieressä tapahtuu, ja tämä voi olla turvallisuusriski. Kaikille hevosihmisille siis vakiovarusteeksi autoon heijastinliivi, varsinkin hevosta kuljettaessa!

Kypärän istuvuus ja tarkastus

Jokaisen ratsastajan tulisi tarkistaa oman kypäränsä leukahihnan kiinnitykset säännöllisesti – jotta kypärä varmasti istuu päässä ja suojaa mahdollisessa onnettomuustilanteessa. Säädä hihnat oikean mittaisiksi, ja varmista että leukahihna on ihoa vasten, ei kuitenkaan epämukavan kiristävästi.

Hihnojen säätöjen tarkistamisen voi tehdä seuraavasti: laita kypärä päähän ja kiinnitä hihnat. Yritä vetää kypärää mahdollisimman eteen ja taakse. Jos kypärä estää näkyvyyden tai liikkuu niin taakse, että otsa paljastuu, ovat hihnat liian löysällä ja kypärä ei istu oikein. Kiristä hihnat oikean mittaisiksi.

Samoin voi tarkistaa ratsastuskypäränsä istuvuuden: aseta kypärä päähän ja kiinnitä hihnat. Yritä kääntää kypärää molemmin käsin vasemmalle ja oikealle. Jos kypärä istuu oikein, otsan iho liikkuu kypärän mukana. Jos iho ei liiku, kypärä on liian löysä tai liian iso.

Jos et pysty säätämään kypärääsi näillä ohjeilla : älä käytä sitä! Hanki oikean kokoinen, sopiva ja istuva kypärä itsellesi. Ratsastuskypärä tulee myös vaihtaa uuteen jokaisen isomman kypärään kohdistuneen kolauksen jälkeen. Tarkasta kypäräsi säännöllisesti näkyvien vaurioiden varalta. Kypärän tulee olla sopivan kokoinen ja kiinnitetty huolellisesti, ettei se mahdollisessa onnettomuudessa lennä pois päästä.

Myös ratsastuskypärästä tulee löytyä CE-merkintä, joka takaa että kypärä on testattu asianmukaisesti. Myynnissä olevien kypärien tulee olla eurooppalaisen standardin mukaisia. Nämä kypärät ovat läpäisseet iskunvaimennustestin, jossa kypärä ja sen sisällä oleva 5 kg painava mallipää pudotetaan 1,5 metrin korkeudelta ja mallipäähän kohdistuva kiihtyvyys on alle 250 g:tä (g=vapaan putoamisen kiihtyvyys). Ilman iskunvaimennusta mallipäähän saattaa kohdistua jopa 1000 g:n kiihtyvyys.

Liikenneturva auttaa ja opastaa mielellään hevosen kanssa liikkumisessa. Liikenneturvasta voit myös tilata esitteitä ja oppaita. www.liikenneturva.fi

Kevyenliikenteen väylä, jossa ratsastamista ei ole sallittu.
Ratsastaminen sallittu
heijastimen kaytto
Näkyvyys heijastimella ja ilman
Ratsukon heijastimet tulee sijoittaa eri korkeuksille
CE-merkintä hyväksytyissä heijastimissa ja muissa tuotteissa